• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Akaan Vasemmistoliitto

  • Viialan Sampola
  • Vasurit kunnallispolitiikassa
  • Ajankohtaista
  • Vasuri
  • Tapahtumat
  • KUNTAVAALIT 2021

Puheenjohtajan puhe Kaatuneitten muistopäivänä

16.05.2010 : hievanen

SAK:n järjestösihteerin Sauli Hievasen puhe

kaatuneitten muistopäivänä Viialassa ja Toijalassa

 

Kunnioitetut veteraanit, Arvoisat kaatuneitten omaiset, Hyvät naiset ja herrat

Olemme taas vuosittaisella kunniakäynnillä sankarihaudoilla, laskemassa seppeleitä sankarivainajien ja vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistoksi.

Talvisodan tauottua vuonna 1940 Marsalkka Mannerheim määräsi päiväkäskyssään, että toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään päättyneessä sodassa kaatuneitten sankarivainajien sekä myös murroskautena vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä.

Piispainkokous oli ehdottanut suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodassa kaatuneitten muistoksi.

Mannerheim laajensi ajatusta. Hän halusi sitoa symbolisella eleellä kansakuntaa yhteen. Olivathan vuoden 1918 eri osapuolet marssineet yhtenä ruotuna kaikilla talvisodan puolustusrintamilla niin Kainuun korpisodassa kuin Laatokan Karjalassakin. Sisällissota erotti, talvisota yhdisti.

Hyvät vainajien muistajat

Kansallinen yhtenäisyys oli toteutunut jo valtiollisessa vallankäytössä aiemmin. Astuttiinhan vuonna 1937 ensimmäistä kertaa vuoden 1918 rintamalinjojen yli, kun Cajanderin punamultahallitus aloitti toimintansa. Hallitus, joka sittemmin kylvi suomalaisen hyvinvointivaltion siemenen.

Kansallinen eheytyminen oli tapahtunut myös työmarkkinoilla. Tammikuun kihlaus 1940 sinetöi suomalaisen sopimusyhteiskunnan, kun työantajat tunnustivat SAK:n ja sen ammattiliitot neuvottelukumppanikseen.

Sotien jälkeen asteittain edenneet lainsäädäntö- ja työmarkkinauudistukset osoittivat kaikille poliittisille ryhmille, että demokratian tie – on myös Suomen tie.

Kun tasa-arvoisen kehityksen korkein muoto, yhtäläinen peruskoulu aikanaan hyväksyttiin, oli suomi kulkenut pitkän matkan sääty-yhteiskunnasta hyvinvointivaltioon.

Täällä Pohjolan perukoilla, raukoilla rajoilla, koettiin viime vuosisadalla pikakelauksella se, mitä monet kansakunnat ovat saaneet hitaasti kypsytellä.

Hyvät sotiemme veteraanit

Suomen kehitystä ei kuvattaisi pienen kansan sankaritarinana, mikäli punatykistön armoton tuli tai pikakiväärien piiskat olisivat tuhonneet teidän veteraanien taistelutahdon. Mutta tahto oli taipumaton, taipumaton kuin kotirintamanne tuki. Sankareita olitte kaikki, kukin omalla paikallaan, kukin omiaan rooliaan toteuttaen, kukin teistä isänmaan tulevaisuutta harteillaan kantaen.

Olemme ikuisessa kiitollisuuden velassa teille sotiemme veteraanit,

ja niille sankarivainajille ja vakaumuksensa puolesta kaatuneille,

jotka tämän hautakummun alla nukkuvat.

Arvoisa juhlayleisö

Kaatuneitten muistopäivänä muistetaan kaikkia Suomen itsenäisyytemme ajan sotiemme uhreja.

Viettäkäämme hetken hiljaisuus sankarivainajien ja vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistoksi.

Lue myös:

  • Potilaan edut ja oikeudet luento Sampolassa
  • Liikenneministeri vierailee Akaassa 15.2.
  • Vasemmistoliiton ehdokkaita Millerillä
  • Valtuustoryhmän kokous talousarvioesityksestä

Kategoriassa: Yleinen

Ensisijainen sivupalkki

vasemmisto

Viimeisimmät artikkelit

  • Paavo Arhinmäki Akaassa 21.09.2020
  • Li Andersson vierailee Akaassa 22.2. 08.02.2020
  • Ryhmäpuheenvuoro valtuusto/Kivi 23.06.2018
  • Tohtori Marjo Liukkonen Sampolassa Vappuna 16.04.2018
  • Kuntavaalit- jälkilöylyt- Jari Laihia 15.04.2017
  • Suurkiitos! – Marjatta Kivi 12.04.2017
  • Kunta soten jälkeen- Jorma Kivi 03.04.2017

Facebook-sivu

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts.
Click to show error
Error: Server configuration issue

© Copyright 2022 - www.vas.fi