LIIKUNTA ON LÄÄKE, JONKA MÄÄRÄÄMISEEN EI TARVITA ERIKOISLÄÄKÄRIÄ
Olen nyt ehdokkaana ensimmäistä kertaa ja aion tällä kirjoituksella tuoda esiin itsenäisen ja täysin riippumattoman kantani minulle tärkeistä asioista. Nyt on vaikeat ajat, sitä ei kukaan kiistä. Mutta liikunnasta ja liikuntatiloista tinkiminen ei ole oikea ratkaisu. Passiivinen näyttöpäätetyöskentely on monen nuoren ja aikuisenkin tulevaisuutta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet jo vuosia sitten alle kaksikymppisten miesten omaavan heikompia luustoja kuin osteoporoosista kärsivillä vaihdevuotisilla naisilla. Millaisilla eväillä ponnistetaan tulevaisuuteen näistä lähtökohdista? Kun arkiliikunta ja pihapelit ovat loppuneet. Tosiasia on, että tänä päivänä meillä on ”eliittinuoria”, joiden vanhemmat kuljettavat lapsiaan kiekkokasseineen jäähallille. Kaikkien rahkeet eivät tähän riitä. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuudet liikuntaan, ainakin teoriassa. Tämä on ennaltaehkäisevä hanke, johon kunnan tulee sitoutua. Tosin olen työurallani oppinut, että mikään ennaltaehkäisevä, mitä ei voida suoraan rahassa mitata, ei yleensä ole minkään arvoista kirstun päällä istuvien mielestä.
Mitä meidän tulisi tehdä?
Kylmäkosken urheilukenttä on nyt auki revittynä ja se pitäisi ehdottomasti saada jonkinmoiseen käyttökuntoon ja toisena isona investointina odottaa tuo Rasin liikuntasali. Ensimmäisen toteuttamista puoltaa useakin seikka, josta tietenkin tärkein on se, etta eihan me voida jattaa Kylmäkoskea ilman ns. lähiliikuntapaikkaa. On aivan utopistista odottaa, etta lapset kulkisivat Viialaan tai Toijalaan palloa potkimaan saatikka koulun liikuntatunneilla urheilemaan. Jälkimmäiseen löytyvät perustelut, kun käy nykyisellä ‘liikuntasalilla’. Eihän sinne painimolskille mahdu koululuokat liikkumaan. Liikuntasihteeri Toivonen on joskus sanonut, etta Rasin paini-/punttisali on Akaan käytetyin liikuntapaikka. Iltaisin siellä on ovet auki talvellakin, kun ilmanvaihto ei riita koko porukalle. Kunnon liikuntasali pitäisi ehdottomasti saada investointilistalle. Miksei sinne voitaisi miettiä salia, joka ei välttämättä olisi kovin korkea (lento-, sulka- ja koripalloa ajatellen), mutta jossa olisi riittävästi lattiapinta-alaa mm. futsalia, salibandya ja yleisurheilua ajatellen. Mitkä mielestäni ovat ”Akaalaisia lajeja”. Ehkä tuollainen tila saataisiin mahtumaan koulun ja urheilukentän väliin. Jos painisalin suihkutilat jätettäisiin uudenkin salin käyttöön, niin ne kaikkein kalleimmat neliöt jäisivät pois. Kohdennetaan jo käytössä olevat tilat, joissa on asianmukaiset korkeudet em.lajeille.
Olen kuullut paljon arvostelua ja tiedustelua, onko Akaalla varaa pitää joka taajamassa täysimittaista urheilukenttää? Olennaista kuitenkin on, että vanhanaikaista kenttää ei kannata enää rakentaa. Missä ovat täysimittaisuuden kriteerit? Virallisen kokoinen jalkapallokenttä? Nelja, kuusi, kahdeksan vai kymmenen juoksurataa? Moneenko suuntaan hyppypaikat? Jne. Arvostelijat ovat todennäköisesti viitanneet kenttien päällysteeseen, joista etenkin Kokoomusedustajat ovat jaksaneet huolta kantaa. Tosiasia on kuitenkin, että Viialan kenttä on nyt palvellut (hyvin ja kiitetysti) jo kymmenisen vuotta. Toijalassa tuplaten. Ja ainoa saannollinen huoltotyö on nurmikonleikkuuta, jota oltaisiin tehty joka tapauksessa riippumatta yleisurheilun suorituspaikkojen pinnoitteesta. Liikunnan vastustajat olisivat aikoinaan rakentaneet hiilimurskapintaiset juoksuradat. Lopputulos olisi ollut käyttämätön kenttä, jonka hiilimurskapinta olisi jo jouduttu uusimaan todennäköisesti jo kertaalleen ja jonka ylläpito vaatisi jatkuvaa panosta – sekä koneita että työtunteja. Arvostelijoiden asiantuntemattomuudesta kertoo mm. se että demarit kirjoittivat aikoinaan johonkin vaalijulkaisuun, että Viialan mondopäällyste tuli kalliiksi. Kenttä ei ole mondoa nähnytkään! Ja toinen esimerkki on tuo juoksuratojen lukumäärä: jos haluaisimme edes SM-kisat järjestää, niin tarvittaisiin nykyään kahdeksan rataa. Koska kentällä on vain kuusi rataa, se ei siis ole silta kantilta katsottuna ‘täysimittainen. Panostus nuoriin tuo myös menestystä, josta yksilöinä voidaan olla ylpeitä; terveiset ”Robinin enkeleille”.
Kuntourheilusta. Aikuisten liikkuminen on aivan samalla tavalla polttopisteessä. Mielestäni kuntourheilua tukisivat etenkin kuntien väliset reitistöt, ja niiden kasvattaminen. ”Kuntopolku” Viialan ja Toijalan väliltä löytyy ja yhteyttä Kylmäkosken ja muun Akaan välillä vaalivat Jalannin ” teräsmies” ja Kylmäkosken Veikkojen talkoomiehet mönkijöineen ja kelkkoineen. Nyt tällaisen toiminnan tukemista ollaan vähentämässä, tämä on aivan käsittämätöntä, kun vertaa Jalannin ja ympäröivän reitistön käyttöastetta esimerkiksi Nahkialanvuoren vastaavaan. Reitistöjä ei ole edes valaistu, silti aktiivisia käyttäjiä tulee vastaan mielin määrin arkisellakin iltahämärässä. Kun kehittäisimme tätä verkostoa ja keskittäisimme eri taajamien välille liikuntaväyliä, kenellekään Akaassa ei tulisi sellainen mieli, että panostus olisi jotenkin korvamerkittyä. Tämän ehdotuksen kirjoitin siksi, että kaikkia ei ole luotu liikkumaan ryhmissä ja halleissa, mitkä Akaassa toimivat hyvin pitkälti erikoistuneiden seurojen ansiosta (PYRY; TOVOLI,TOPA mm.) Otan tähän esille hyvin toimivan vertauksen; Lempäälän – Kuljun -ja Pirkkalan välillä oleva reitistö, jossa kaikki kunnat ovat sitoutuneet sen huoltamiseen, eivätkä ole edes yhdistyneet ja kulujen tasaaminen onnistuu.
Kuntouttavan liikunnan ja erityisliikunnan ”veteraanina” haluan myös antaa kehuja ja lähettää terveiseni Toijalan terveyskeskuksen ja Mäntymäen vanhainkotien laiteharjoitteluhankkeille, sekä sitä toteuttavalle henkilökunnalle että Lehtosen Riitalle. Tämä on sellaista työtä jolla on arvoa, mitä millään rahalla ei voi mitata.
Toisin sanoen toki taloustilanne on kireä, siitä ei voi edes keskustella, se on fakta. Mutta niin ovat esim. lainojen korotkin. Laskusuhdanteen aikana nimenomaan julkisen sektorin kannattaisi investoida. Hinnat ovat alhaalla, kun kilpailu on kovaa ja lainojen korot ovat alhaalla. Noususuhdanteessa kaikki maksaa aina enemmän. Ja onhan tuo työllisyysnäkökohtakin yksi merkittävä kriteeri, varsinkin jos tarjolla oleviin hankkeisiin löytyy paikallinen toteuttaja, jonka työntekijöiltä löytyy suomalainen ja mielellään vielä Akaalainen verokortti.
Kiitokseni Mattilan Harrille faktatietojen esittämisestä
Jarno Palander; työfysioterapeutti
Toinen jalka Toijalassa, toinen Viialassa..niin
(sit.) vasemmistoliitto