Työnantajaosapuoli ja heidän erilaiset etujärjestönsä ja oikeistopuolueet huutavat kilpaa lisää kurjuutta kansalle ja syyllistävät tavallista työtätekevää kansalaista talouselämän ongelmista ja osakkeiden mahalaskusta. Virteen on yhtynyt myös demarijäsenkirjalla uransa rakentanut tutkija. Sitä kun itse on ollut siinä luulossa, että pankkien holtiton rahanjako ja osakemarkkinoiden perustuminen katteettomalle rahalle ovat ne suurimmat tekijät viimevuosien talouspolitiikan epäonnistumiselle. Mutta ei, nyt sitten aloitetaan talkoot ja tietenkin meidän pieni- ja keskituloisten tehtäväksi jälleen kerran jää pelastaa talous, eli yhteisvaluuttamme euro ja eurooppalaiset pankit, täysin vastikkeetta tietenkin.
Hyvinvointiyhteiskuntaa taas ei voi enää pelastaa, kaikki yhteinen on myyty ja yksityistettyjen toimintojen tuotot tulot menevät ylikansallisille yhtiöille tai sitten ne katoavat mutkien kautta veroparatiiseihin. Kovatuloisia ei saa verottaa, etteivät ne suutu ja muuta pois, harmaan talouden pitää antaa rehottaa, jotta saadaan halpatyövoimaa tekemään työtä huonosti. Julkiset palvelut rapautetaan suorittavan työvoiman pulassa samalla kun organisaatiot pullottavat kovapalkkaisia johtajia, paperinpyörittelijöitä ja selvitystentekijöitä ja lisäksi rahaa syydetään epämääräisille konsulttifirmoille. Kaikki tämä johtaa siihen, että moni harkitsee uskaltaako tähän yhteiskuntaan enää uusia ihmisiä tehdä, ei vaikuta tulevaisuus hyvältä.
Tuntuu että oli mikä hallitus hyvänsä, niin samat on laulut ja mikäpä ihme se on kun hallitusohjelmatkin tilataan jo amerikkalaisilta konsulttifirmoilta. Vasemmistoliitto on ehkä yksi pienempiä pahantekijöitä ollut, mutta vaikea on ymmärtää kuinka pitkälle köyhän kyykyttämisessä tahdotaan olla mukana ja millä ehdoin?
Suomalaisen tavallisen duunarin pinna on ollut pitkä ja hartiat leveällä kantamaan raskastakin kuormaa, mutta pahoin pelkään että rajansa kaikella. Pankkien ja pelureiden velkojen maksua on vaikea perustella, tai sitten sellaisten maiden pelastaminen, jotka kusettavat koko ajan järjestelmää meidän hoitaessamme pilkuntarkasti omat velvoitteemme. On eri asia kerätä veroja oikeasti heikommassa asemassa olevien nimeen, kuin sitten sellaisille, jotka elävät yli varojensa ja vain omaa parastaan ajatellen.
Mikko Virolainen
Metalliduunari
Kaupunginvaltuutettu, Akaa